Raaputusarpojen voittostrategiat

Jos ajatellaan raaputusarpoja, ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen, että niiden pelaaminen on täysin ja puhtaasti, kokonaan, tuurista kiinni. Mutta pitääkö se täysin paikkaansa? Paljastamme sinulle salaisuuden, joka saattaa pudottaa sinut tuolilta. Lue eteenpäin.

Näin voitat arvoilla jättipotteja

Jokainen meistä haaveilee raaputtaessaan ohutta pintaa, että tälla kertaa päävoitto rysähtää. Mutta voitko uskoa, että yksittäiselle ihmiselle on tapahtunut niin neljä kertaa? Onko kyse tuurista vai mistä?

Amerikkalainen Joan Ginther on voittanut neljä kertaa raaputusarpojen pääpalkinnon, ja kerännyt siten itselleen yhteensä noin 15 miljoonan euron käsittämättömän potin. Tiedätkö mikä on vielä käsittämättömämpää? Nainen on voittanut kaikki pääpalkinnot arvoilla, jotka tämä on ostanut yhdestä ja samasta texasilaisesta pikkuputiikista. Maailman onnekkain nainen?

Ginther on eläköitynyt, yksityisyyttään arvostava matematiikan professori, joka näyttää aivan tavalliselta lihavalta jenkkimammalta. Mitä hän tietää mitä me emme tiedä?

Salaisuus vai silkkaa tuuria?

Onko voittamiseen olemassa resepti? Texasin lottojärjestäjätkin saattavat olla ihmeissään. Nainen voitti ensimmäisen pottinsa jo vuonna 1993, arvoltaan n. 4,5 miljoonaa euroa. Varsinainen pommi tipahti kun nainen voitti vuosina 2006, 2008 ja vielä 2010, jolloin hän maksoi 50 dollaria raaputusarvasta, jolla voitti 10 miljoonan dollarin summan. Jos asiaa tarkastellaan matemaattisen todennäköisyyden pohjalta, on todellakin kyseessä tähtitieteellinen, käsittämättömän minimaalinen mahdollisuus voittaa peräjälkeen miljoonia.

Uskotko onneen? Siihen mekin haluaisimme uskoa, mutta valitettavasti yksikään meistä ei ole (vielä) miljonääri. Oliko Gintherin tapauksessa sitten kyse onnesta? Asiaa tutkineet ovat selvittäneet, että vähän liian monet ”sattumat” liittyvät Gintherin tarinaan ja asialla saattoi olla jokin muu kuin onnetar.

Käsittämättömiä sattumia

Ginther voitti miljoonat arvoilla – samanlaisia potteja nähdään usein vain lotossa, jossa rumpu pyörii ja palloja plopsautellaan ulos sattumanvaraisesti. Arvat ovat kuitenkin eri tavoin sattumanvaraisia.

Ginther ei tietenkään itse ole paljastanut salaisuuttaan, mutta sen tiedämme, että hän on matematiikan professori. Ja viimeiseksi vielä se pökerryttävä seikka, että arvat on ostettu samalta tiskiltä, Bishopin piskuisesta kylästä. Kerrotaan, että hänellä oli sopimus kaupan myyjän kanssa, joka piti uudet satsit megapottien raaputusarpoja sivussa, jotta Ginther pääsi tutkimaan niitä vapaasti.

Nyt aletaan päästä kärryille. Miten tuloksia voi ennustaa? Yksi suosittu harha on pelurin vihrepäätelmä, jossa luullaan, että aiemmat tapahtumat vaikuttavat tulevaisuuteen. Kyseessä on harhaluulo, joka pitää kuitenkin monia uhkapelaajia vahvasti otteessaan. Ruletin aiemmat kierrokset eivät vaikuta seuraavaan. Tai kenon tai minkään muunkaan rahapelin, kuten loton.

On kuitenkin myös uhkapelien luokka, jossa tuloksiin voi vaikuttaa – taidolla, tiedolla tai huijaamisella. Esimerkiksi raveissa on hyödyllistä tuntea laji läpikotaisin, jotta osaa pelata paremmin totoa kuin asiaan vihkiytymättömät. Huijaaminen on myös suosittu harrastus sopupeleissä ja korttipeleissä, mutta riskit ovat kovat.

Sitten meillä on raaputusarvat

Raaputusarvat eivät perustu yksinomaan sattumaan. Raaputusarpoja printataan tietty määrä, niihen laitetaan tietty määrä ennalta tiedettyjä voittoja ja yksi korteista sisältää päävoiton. Tietokoneohjelman algoritmin avulla luodaan korttien voitot.

Myös tyhjät kortit, joissa on melkein iso voitto, tehdään tarkoituksella houkuttelemaan lisää ostajia. Korteissa ei ole mitään sattumanvaraista – vain tietämättömyyttä, miten kortit ovat maantieteellisesti jakautuneet ja millainen algoritmi niissä on käytössä. Voittajien korttien määrä on rajallinen ja tiedossa, emme vain tiedä missä voittavat kortit ovat. Jos voimme käyttää tarjolla olevaa tietoa, voimme parantaa todennäköisyyttämme voittaa, saatikka ratkaista millainen algoritmi valitsee voittolipukkeet. Vähän samaan tapaan kuin koodinmurtaminen. Heräsikö kiinnostuksesi?